torstai 13. lokakuuta 2016

Ensimmäinen sijoitusasunto on salkussa

Kuten syyskuun katsauksessa mainitsin, tavoitteeni ensimmäisen sijoitusasunnon hankkimisesta täyttyi. Kirjoitan tässä muistiinpanoja prosessista, sekä itseäni varten että muiden lukijoiden hyödyksi.

Asunto on yksi Excel-seurantataulukostani edukseen erottuneista kohteista. Tämä alle 30m2 yksiö sijaitsee kehyskaupungin keskustan tuntumassa ja sen hoitovastike on suurin piirtein keskiarvoa (3,6 €/m2). Kohde oli myynnissä jo kun aloin tehdä seurantaa loppukesästä, ja kävinkin asuntonäytöllä elokuun alussa.

Silloisten muistiinpanojeni mukaan asunto oli hyvässä kunnossa ja hienosti remontoitu, mutta jo suunnitteluvaiheessa olevien taloyhtiöremonttien kustannukset jäivät mietityttämään. Soittoni isännöitsijälle tuotti niistä jopa kustannusarvion, joka erosi aika reippaasti (ylöspäin!) kiinteistönvälittäjän arviosta. Toisaalta isännöitsijä antoi myös ymmärtää taloyhtiön olevan rauhallinen ja häiriötön, joskaan hän ei ollut ihan vakuuttunut yhtiön hallituksen kompetenssista. Kun välittäjä soitteli perääni, totesin että asia jää minun puolestani tähän, eli en tehnyt tarjousta.

Joitakin viikkoja myöhemmin Etuoven ja Oikotien hakuvahdit ilmoittivat, että asunnon hintapyyntöä oli laskettu. Tässä vaiheessa pyysin itselleni isännöitsijäntodistuksen ja muut paperit, ja uusi soitto isännöitsijälle tarkensi vielä arviota tulevien remonttien kustannuksia. Numeronpyörittelyn jälkeen olin valmis tekemään ostotarjouksen, ja välittäjälle sähköpostitse tekemässäni tarjouksessa ilmoitin n. 6% uuden hintapyynnön alle olevan tarjouksen, 55 500 €.

Välittäjä soitti seuraavana päivänä ja välitti minulle myyjän vastatarjouksen 57 500 €. Totesin, etteivät numerot enää sellaisena passaa kriteereihini, ja välittäjä oli jopa hieman ihmeissään kun valotin tuottovaatimustani hänelle. Asia jäi siihen, mutta kerroin välittäjälle että minuun saa mielellään ottaa yhteyttä, jos sopivia pieniä kohteita tulee markkinoille.
 
Illalla minua alkoi kaduttaa ja mietityttää, annoinko hienon sijoituskohteen mennä sivu suun liian kovien kriteerien takia. Mitä jos lähellekään yhtä hyviä kohteita ei tulisi pitkään aikaan markkinoille? Olinko liian tiukkapipoinen ja idealistinen "kirjaviisaana" ensikertalaisena, joka ei tunne markkinoiden realiteetteja? Pohdin, että ehkä soitan välittäjälle aamulla ja hyväksynkin vastatarjouksen, jos se vielä sopisi.

Ihmetykseni olikin suuri, kun välittäjä itse soitti minulle aamulla todeten, että myyjät sittenkin tarttuisivat tarjoukseeni 55 500 €, jos olisin vielä valmis ostamaan asunnon. Hymy levisi kasvoilleni. Ilomielin totesin, että kaupat ovat minun puolestani OK. Välittäjä tuli samana iltana käymään kotonani, jossa täytimme kuluttajaviranomaisen vaatimusten mukaisesti virallisen ostotarjouslomakkeen (kuvassa), ja hän sai siihen seuraavana päivänä myyjän kuittauksen, minkä myötä kauppa oli selvä. Omasta katumuksen hetkestäni en luonnollisesti hiiskunut mitään...!! Välittäjä oli sitä mieltä, että nyt kyllä onnistuin tekemään hyvät kaupat. Olen samaa mieltä. Ainakin toistaiseksi... :)

Saamieni lainatarjousten perusteella otin yhteyttä valitsemaani pankkiin ja saatoin välittäjän ja pankkivirkailijan keskusteluyhteyteen. Valitsin lopulta lainatyypiksi kiinteäkorkoisen 21 vuoden lainan, jonka korko on 2,21%. Maksan siis tämänhetkistä markkinakorkoa korkeampaa korkoa, mutta toisaalta uskon korkojen muutaman vuoden kuluttua nousevan niin että tämä oli kannattavin lainatyyppi. Se pienentää myös projektin riskiä, sillä asuntoon liittyvät rahavirrat ovat kiinteän koron myötä helpommin ennustettavissa.

Tavoitteeksi asettamallani 450 €/kk vuokralla asunnosta tulisi n. 70 € kuukausittaista nettokassavirtaa, kunnes tiedossa olevien taloyhtiöremonttien vastikkeet laskevat kassavirran vuoden päästä "pahimmillaan" n. 20 €/kk nettotasolle. Oman pääoman tuotto (hankintahinnasta 30% oli omaa rahaa, 70% lainaa) on alussa yli 18% luokkaa, verojen jälkeen 12,5% luokkaa, remonttien (ja verojen) jälkeen aluksi 10% luokkaa.

Kauppakirja allekirjoitettiin pankissani runsas viikko ostotarjoukseni jälkeen, eli prosessi eteni melko nopeasti. Asunto oli ostettaessa tyhjillään mutta olen nyt saanut sen vuokrattua tavoitehintaan, eli projekti on onnistunut jopa pelottavan Strömsö-mäiseen tyyliin. Lisää vuokraamisesta myöhemmässä blogitekstissä, sekin oli itse hoidettuna varsin opettavainen jotos.

3 kommenttia:

  1. Hyvä vaan että pidit kriteereistäsi kiinni ja nythän tuo taisi mennä ihan nappiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se onneksi meni! Ensikertalaisena tosiaan iski pieni epäilys siitä, ovatko asettamani kriteerini liian tiukat; asuntomarkkinat muuttuvat, ja ajatteluni perustui jonkin verran vanhentuneisiin kirjoihin. Hyviä kohteita näyttäisi kuitenkin olevan edelleen saatavilla, kun vaan tarpeeksi seuloo ja laskee.

      Poista
    2. Näinhän se on, ei se menestys tässäkään tule itsestään.

      Poista